Kävin lauantaina 1.8.2015 pikaisesti Tampereella Tammelan kaupunginosassa ystäviä tapaamassa. Menin ensimmäisenä Tammelan torille. Kauppahallit ja torit ovat yleensä paikkoja, jotka yritän löytää ja vierailla kun käyn eri paikoissa. Yleensä nämä paikat kuhisevat paikallisia ihmisiä ja elämää.

Tammelan tori on yksi aktiivisimmista ja parhaiten suunnitelluista toreista mitä olen kokenut. Monet kokemistani toreista on suunniteltu niin, että niitä ympäröivät esimerkiksi vilkkaat autoliikenteiset kadut ja/tai rakennukset, jotka ovat muussa kuin asuinkäytössä, siis tyhjillään osan aikaa vuorokaudesta.

Käännyin Itsenäisyyden kadulta Tammelan puistokadulle ja jatkoin kohti toria. Koko matkan kevyen liikenteen väylää reunustavat "kivijalka"-liikkeet, -ravintolat ja -kahvilat, joiden ansiosta kadulla on elämää mikä saa kulkemaan mielenkiinnolla eteenpäin. Parin sadan metrin jälkeen eteen avautuu elämää kuhiseva Tammelan tori. Säät ja Määt lentävät ilmassa ja tuore tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa.

Monista muista toreista poiketen Tammelan toria reunustavat kolmelta sivulta asuinrakennukset. Asuinrakennukset ja tori on erotettu toisistaan hiljaisemmilla kaduilla, jotka kylläkin ovat myös autoliikenteen käytössä. Itäsivulta toria reunustaa vilkkaampi Tammelan puistokatu ja puisto, jota vuorostaan reunustavat punatiiliset vanhemmat rakennukset. Tori ja puisto muodostavat ikään kuin asuinrakennusten väliin jäävän julkisen sisäpihan.

Vaikka Tammelan toria ja sitä etelä-, länsi- ja pohjoislaidalta reunustavat autoliikenteellekin sallitut kadut, ovat kadut sen verran kapeampia ja hiljaisempia, että asuinrakennukset ja tori muodostavat varsin intiimin tilan. Torin laidan rakennusten -ja toivoakseni myös asukkaiden- ja torin välinen suhde on melko välitön.

Jos Tammelan toria vertaa esimerkiksi Helsingin toreihin, niin ero tunnelmassa on melko suuri. Tammelassakaan käynti asuinrakennuksista ei ole suoraan torille, kuten vanhojen torien kohdalla, mutta ympäröivien rakennusten ja torin välinen suhde on Tammelassa silti melko onnistunut. Esimerkkinä torista jonne ympäröivien rakennusten ulko-ovesta on suora käynti voidaan mainita Porvoon vanhan kaupungin tori.

Monet mobiileista ja väliaikaisista torirakenteista muodostavat Tammelassa jonkinlaisen lipan, jonka alle asiakas saattaa mennä. Värikkäiden kattojen läpi siilautuva valo ja rakenteet yhdessä luovat lämmintä, intiimiä ja asiakastakin huomioivaa tilaa. Useasti torikauppiaan katos suojaa kauppiaan ja tavarat, mutta se ei luo samalla tavalla jaettua tilakokemusta ja mielenkiintoisia kujarakennelmia kuin Tammelan torin tapauksessa.

Moderni eriytti tehokkaasti toimintoja toisistaan. Uskallan väittää, että torit olisivat tyhjinäkin intiimimpiä, välittömämpiä ja mukavampia kokemuksia, mikäli niitä kehystäisivät autoväylien ja kylmien toimisto tai hallintorakennusten sijaan asuinrakennukset. Pimeään vuodenaikaan asuinrakennusten ikkunoista tuleva lämmin valo on tunnelmaltaan huomattavasti lähempänä toreilla tapahtuva ihmisten välistä kanssakäymistä, kuin toimisto tai hallintorakennusten pimeiden tai kylmää toimistovaloa antavien ikkunoiden luoma tunnelma. Ja toisaalta torien pääasiallista kauppatavaraahan ovat ruoan raaka-ainekset, joten tätäkin taustaa vasten asuinrakennusten ,toisin sanoen kotien, kehystämä tori on aika luonteva yhdistelmä.   

Tammelan torin kokeminen oli todella hienoa ja se sai ajatukset lentämään. Toreilla ei tule yleensä illalla oltua, miksiköhän? Ehkäpä toreilla ei juuri iltaisin tapahdu? Kannattaisiko kokeilla Iltatori -toimintaa? Päiväsajan kauppiaat vaihtuisivat vaikkapa Street Gastroa ja erilaisia ravintolapalveluja sekä kulttuuripalveluja tarjoaviin toimijoihin. Torien käyttöaste nousisi ja ihmiset liikkuisivat.

Ari Björn

Creative Director, CEO

Art & Process